KELLOSEPPÄKOULUN VERKKOLEHTI 1/2020

Physicum-rakennus Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella.

Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta sijaitsee Kumpulan kampusalueella Kumpulan kaupunginosassa. Kampukseen kuuluu myös luonnontieteellinen puutarha. Yksi kampuksen rakennuksista on nimeltään Physicum. Siellä toimivat mm. Helsingin yliopiston fysiikan osasto ja Ilmakehätieteiden keskus sekä valtakunnallinen Fysiikan tutkimuslaitos. Siellä on myös tilat Kumpulan kampusverstaalle. Verstas on hienomekaaninen paja, joka palvelee kampuksen tutkimustoimintaa sekä opetusta ja opiskelua. Verstaan työnjohtajana työskentelee Kelloseppäkoulusta valmistunut ammattilainen. Physicumissa sijaitsevan ilmaisinlaboratorion laboratorioteknikko on myös valmistunut Kelloseppäkoulusta. Molemmat ovat opiskelleet sekä mikromekaanikoksi että kellosepäksi. Vuosien mittaan monet Kelloseppäkoulun opiskelijat ovat suorittaneet myös työharjoittelunsa Physicumissa.


Kumpulan kampusverstas

Kumpulan kampusverstaalla on ollut tämä CNC-kone vuodesta 2011 lähtien. Tässä Dugard-merkkisessä 4,5 -akselisessa koneistuskeskuksessa on mitta-anturi, jolla koneistettavan kappaleen 0-piste saadaan haettua alle millimetrin sadasosan tarkkuudella haluttuun paikkaan, esimerkiksi kappaleen keskelle. Tuossa vieressä on meneillään lattian lujitus uudelle, tosin pienemmälle koneelle. Sen pitäisi tulla pikapuoliin paikalleen, kertoo työnjohtaja Jukka Ukkonen Kumpulan kampusverstaalta. Jukan lisäksi verstaalla työskentelee kaksi muuta, pajan monia koneita ja muita työvälineitä käyttävää henkilöä.

Kelloseppäkoulusta mikromekaanikoksi valmistunut Jukka Ukkonen on työskennellyt Kumpulan kampuksella kohta 11 vuotta. Jukka oli 6 vuotta mukana kehittämässä sähköpurjetta avaruustutkimukseen ja -teknologiaan liittyvässä projektissa. Nyt hän toimii työnjohtajana koko Kumpulan kampusta palvelevassa Kampusverstaassa.

Viisi vuotta sitten minun oli harkittava tarkkaan mitä teen, sanoo Jukka. Pajaa siihen asti luotsannut, myös Kelloseppäkoulusta valmistunut Ville Hänninen lähti töihin BlueForsille ja minun piti päättää haenko paikkaa. Jo ajatus siitä, että jättäisin tutkimusprojektin johon olin todella sitoutunut, oli vaikea. Hain kuitenkin ja sain paikan, enkä ole katunut päivääkään.

Työni on todella kiinnostavaa, vaihtelevaa ja mielekästä. Kahta samanlaista tehtävää ei juurikaan tule eteen. Usein olen alusta asti mukana meiltä tilattavan osan suunnittelussa aina materiaalien valintaa myöten. Joissakin tilauksissa on jo valmis suunnitelma ja siitä 3d- tai 2d -malli tai konepiirustus. Malleista kertyy tietysti myös arkisto, johon on hyvä palata, kun miettii miten ihmeessä jokin asia tehtiin jossakin toisessa työssä aiemmin.



Kuvissa titaanista valmistettuja autoklaavin osia ja Peek-muovista valmistettuja osia ionisaatiokammioon.

Me valmistamme sellaisia hienomekaanisia rakenneosia, joita tarvitaan tämän kampuksen tutkimuslaitteissa. Ja yliopistossa kun ollaan, ne palvelevat myös opetusta ja opiskelua. Teemme töitä kaikille kampuksella toimiville Helsingin yliopiston yksiköille. Aika paljon töitä tulee kemian ja geo- ja maantieteen tutkimuksen puolelta. Valtaosa töistämme tulee kuitenkin Helsingin yliopiston fysiikan osastolta ja tänne sijoitetuilta valtakunnallisilta toimijoilta kuten Ilmakehätieteiden keskukselta (INAR) ja Fysiikan tutkimuslaitokselta (HIP). Valmiit työt eivät täällä verstaalla kuitenkaan ehdi paljon viipyä, sillä yleensä tilaajat toivovat saavansa ne nopeasti.

Ensimmäisessä kuvassa pajassa valmistettuja kvartsireaktorin osia.Toisessa kuvassa alumiinista valmistettu ultraäänijohdin materiaalifysiikan tutkimuksiin. Neulan ulkohalkaisija on 0,8 mm.

Kuinka paljon työt vaihtelevat ja mikä olisi tyypillinen työ? Joskus työ voi olla hyvin yksinkertainen. Esimerkiksi silkka leikkaus eli pannaan vain putki siististi poikki. Tai tehdään jokin simppeli kappale. Yleisiä tai tyypillisiä ovat näytteiden pitimet, niitä tarvitaan paljon sekä tutkimuksessa että opetuksessa. Vähän vaativammasta päästä voisin mainita vaikka sen, kun kemian laboratoriolle valmistettin kaksiosainen muotti, jonka puoliskoiden väliin on tarkoitus puristaa ohutta puuviilua. Joskus taas on haastavaa löytää johonkin tiettyyn käyttöön ominaisuuksiltaan sopiva materiaali.

Mutta lähdetään katsomaan kolmea sellaista laboratoriota, joiden kanssa olemme paljon tekemisissä. Niissä pääsee vähän paremmin näkemään millaisten asioiden parissa täällä työskennellään. Minäkin lähden ihan mielelläni, kun emme ehdi noissa muissa kerroksissa kovinkaan usein vierailla, sanoo Jukka ja hymyilee hauskasti.

Lähdemme siis tutustumaan

Ilmakehätieteiden keskuksen laboratorioon inar Ilmaisinlaboratorioon Kiihdytinlaboratorioon

 



Luupissa aikaisemmin julkaistuja:
Piensatelliittihanke Aurora
Kaksi taituria
Mikromekaanikoksi
Barcelonaan
Haku 2018
Erikoismyyjäkoulutus
Vierailija eduskunnasta
opiskelija_ja_opettajaOpiskelija ja opettaja
mielelenilmausMielenilmaus
mikromekaanikot ja kryostaatitMikromekaanikot ja kryostaatit
tomihovattaTarkkuustyötä Micronovassa
Vakava paikka
A. Lange & Söhne-voittaja 2015
Tuotekehittäjä
Tuotantotiimin vetäjä
38 vuotta kelloseppänä
Kurssivastaava
Käyntimallin rakentaja
A. Lange & Söhne-voittaja 2014
Kellosepäksi vuonna 1964
Mikromekaanikko vuosimallia 2014
Kelloseppä vuosimallia 2014
Juhlapuhe 70 vuotiaalle
Oppilaana helmikurssilla
Nuorten kykyjen
näyttelyssä
Yrittäjä ja opettaja
Product Manager
Insinööristä kellosepäksi
Tarjouslaskija 18v.
Wostepin kokemuksia
Antiikkikelloseppä
Mikromekaanikot fysiikan laitoksella
Merkkikelloja huoltamassa

 


Luupin päätoimittaja: rehtori Tiina Parikka
Tekstit: Liisa Kunttu | Kuvat ylhäältä alas: Heikki Kunttu 1. ja 2. , Jukka Ukkonen 3. - 6. | toteutus: monimediatoimisto KUTOMO |
Julkaisija: Kelloseppäkoulu | Vanha maantie 11, 02650 Espoo | Puhelin: +358 9 4355 770 |

https://www.kelloseppakoulu.fi